Norsukurpitsametsä

Näin unta että menin piirrettyyn laivasatamaan trooppisen jättikurpitsametsän läpi. Siellä oli tien yllä riippuvien jättikurpitsojen lisäksi intialaisen norsujumalaolennon peukaloaan imeviä vauvajättikurpitsoja, joiden kuori oli vielä ohut ja sen läpi kuulsivat sinivihreät verisuonet, ja joita norsujumala hyväili käärmemäisillä, keltaisilla lonkeroillaan. Sinne olin joutunut likavedellä täytetystä, vallatusta leffateatterista tai konserttisalista, jota joku barrikoi umpeen niin ettei sieltä pääsisi enää mitenkään ulos. Onneksi ehdin, mutta squatin naapurin pienen kukkakaupan vanha, ulkomaalainen myyjäukko ei suostunut myymään mulle haluamaani herkän vaaleanpunaista kanervaa, vaan jujutti.. Ja satamassa ajettiin jonnekin vielä sinisellä, virtaviivaisella veneellä, joka kulki kuin luoti - ohitti jopa pienemmän, tummanharmaan veneen, jonka moottorista suihkusi komea kaari vettä, mustaa savua, keltaista ja oranssia savua ja kipinöitä kuin vihaisena sateenkaarena.