Sosiaalisten Oikeuksien Karkauspäivä 29.2.2012

Sosiaalisten Oikeuksien Karkauspäivä kuplantäyttöineen meni lopulta hyvin, vaikka jännitystä piisasi!

Sää oli edellisen päivän lumimyräkän jälkeen onneksi tyyni ja aurinkoinen, mutta päänvaiva ei loppunut suinkaan säähän.

Ensin pelotti ettei ehditä täyttää kuplaa siihen mennessä kun mielenosoitus saapuu Senaatintorille. Köydet oli solmussa ja mietittiin siinä porukalla kuinkas se alppiperhonen sidottiinkaan..

Söpö joukkoliikennetyttö tuli haastamaan meitä järkevään kaupunkiliikkumiseen lippulappuineen ja ohikulkijoille piti samalla ystävällisesti kertoa mitä me tehdään, ja siinä meni tietysti laskut sekaisin. Aggregaatin käynnistys oli samanlainen show kuin normaalisti, ja puhelin soi kahden minuutin välein, mutta lopulta saatiin kaikki kuntoon.

Ehdittiin hyvin täyttää pallo ennen mielenosoituksen saapumista, sillä puhallin olikin odotettua tehokkaampi. Se oli tuulialttiin, tempoilevan  puolitäyttövaiheen kannalta hyvä juttu, mutta puhallin oli silti melkein liiankin tehokas. Nimittäin, vaikka jätettiin huoltoluukku avoimeksi, kuplan alkaessa olla täysi kuului yllättäen pari pamausta ja koko teos oli vähällä revetä halki juuri kun yleisömme pääsi paikalle.

 

Sännättiin Sannin kanssa teippaamaan saumoistaan ratkennutta napaa ja onnistuttiin kuromaan pahin repeämä kiinni räpin soidessa ja punalippujen liehuessa ympärillä. Moni tarjoutui ystävällisesti avuksi, mutta homma hoitui yllättävänkin hyvin kahdestaan kuplanrakennusprojektin aikana karttuneiden jeesusteipinlujien teippaustaitojen turvin. Repeämä täytyi kuitenkin vielä teipata myös sisäpuolelta, jotta se kestäisi koko tapahtuman ajan, joten menin Yakun avustamana sisälle kuplaan melko korkealla sijaitsevasta huoltoaukosta ja teippasin sisäpuolen kuntoon.

Yaku juonsi tilaisuutta, eikä ehtinyt auttaa mua ulos kuplasta. Ulkopuolella oli paljon tuttuja ja pullakahvit ja musiikkiesityksiä, mutta en päässyt niiden luo, koska olin Sosiaalisten Oikeuksien Kuplassa vankina! Mietin että tältä tuntuu olla syrjäytetty. Siitä tuli mun spontaani syrjäytymisperformanssi.

 Onneksi Yaku toi välillä kuumaa mehua ja voileipää, ettei siellä nyt aivan kurjaa ollut kuitenkaan. Aloin jopa viihtyä! Väkijoukko lippuineen näkyi utuisena muovisenämän läpi ja Silky kävi välillä tuuppimassa kuplaa tassulla ja kuonolla mun kohdalta. Olisi halunnut kuplaan mun luo, mutta ei se olisi siellä kauaa viihtynyt.

Mikä se sitten oikein on, se "sosiaalisten oikeuksien kupla"?

No sosiaalisista oikeuksista puhutaan paljon. Parannuksia luvataan, ja näennäisesti Suomessa kaikki voivat hyvin. Kuitenkin täällä on paljon erityyppistä syrjäytymistä ja tärkeät toimet pulassa olevien auttamiseksi jäävät usein käytännössä toteuttamatta varojen puutteen tai muun takia.

Tapahtuman päävaatimukset kuuluivat siis näin: Lisää resursseja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, kohtuuhintaisia asuntoja, sekä perustuloa tukiviidakon sijaan. Eniten apua tarvitsevilla ei usein riitä voimia paperisotaan, ja tilanne vaikeutuu entisestään. 

Siksi siis pyöreä, kuplamainen rakennelma.

Asunnottomuudesta, perustulosta ja muistakin aiheista pidettiin karkauspäivänä puheita useiden eri puhujien toimesta, ja välillä kuultiin musaa. Jontti yhtyeineen oli tosin myöhässä.

Onneksi Yaku on hyvä viihdyttämään yleisöä, ja hehkutti mm. sitä, kuinka meille luvattiin pienenä, että 2000-luvulla on sitten lentäviä autoja ja jokaisella mahdollisuus sellaiseen työhön josta nauttii, koska koneet hoitaa kaikki ikävät hommat. Kuitenkin nykyään autot pysyy maassa ja töitä on tehtävä enemmän kuin koskaan! Täytyykö meidän odottaa lentäviä autoja ennenkuin perustulo tulee kysymykseen? Vai miten olisi perustulo nyt! 

Kun asiapitoinen sanottava alkoi loppua mutta Jonttia ei vaan näkynyt ja yleisö oli yhä kuulolla, Yaku keksi että  väliaikaohjelmana Silky voisi esittää temppuja. Yaku pyysi Silkyn aukealle mikrofonin kautta, ja Silky tuli heti. Yaku pyysi Silkyä istumaan ja antamaan tassun. Helppo nakki Silkylle. Yleisö huokaili ihastuksissaan. Toinen tassu meni jo vaikeaksi. Yleisö jännitti, ja kun toinen tassu nousi, Silky sai valtavat aplodit 300 mielenosoittajalta! Hihkuin yksinäni ylpeänä kuplassa, vaikka en nähnytkään aukiolle saakka. Ja sieltä se Jontti jo saapuikin mikin varteen ja veti hienon keikan, vaikka ei kaikki mennyt heidänkään yhtyeellä niinkuin Strömsössä.

Lopuksi kupla tyhjennettiin väkijoukon katsellessa. Kun tapahtumakutsussa luki niin isolla: "PUHKAISTAAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN KUPLA!!", niin tottakai ihmiset hihkuivat heti ison kuplan nähdessään Senaatintorilla, että joko se kohta puhkaistaan!

 

 Yakupin alkuperäisen idean taustalla oli ajatus hauskojen ilmatäytteisten rakennelmien toteuttamisesta ja käyttämisestä toistuvasti esim.  riemukkaissa kesäriennoissa. Emme siis olleet  aikeissa puhkaista kuplaa, eikä se olisi kovin dramaattisesti puhjennutkaan, ihan teknisistä syistä.

Onneksi pari viimeistä puhujaa, viimeisimpänä Yakup itse, hillitsivät yleisön intoa puhkaisemisen suhteen huomauttamalla, ettei sosiaalisten oikeuksien kuplan, kuten tämän muovisenkaan kuplan puhkeaminen tapahdu dramaattisen räjähdysmäisesti, vaan hitaasti hiipuen ja kokoon lässähtäen lähes ääneti, ilman että sitä huomaakaan, jollei katso tarkkaan. :)