Iltasanomat kehtasikin tiedustella: "Uskaltaisitko sekasaunaan?"
Musta on ihanaa käydä kaikissa mahdollisissa erilaisissa saunoissa enkä ujostele sekasaunassakaan. Jos valikoi seuransa liian tarkkaan, jää helposti paitsi monista ihmeistä!
Ihminen on saunassa yleensä aidoimmillaan - tuttu tai vieras, nuori tai vanha, mies tai nainen tai jotain muuta! Jos on itse valmis riisumaan vaatteiden lisäksi egonsa niin voi odottaa sitä muiltakin ja kohdata kauniita alastomia ihmisiä myös henkisessä lämmössä. (Tätä todistaa muuten myös loistava dokkari Miesten Vuoro, joka kannattaa ehdottomasti etsiä katsottavaksi jostain jollei ole sitä nähnyt.)
Minusta saunominen on myös erityisen positiivinen osa suomalaisuutta, kaunis rituaali jonka harjoittamisesta ja jakamisesta voidaan syystä olla vähän jopa ylpeitä ja kansallistuntoisia.
En tiedä onko niin että me likinäköiset ollaan vaan onnellisen tiedottomia kaikesta väitetystä pöyristyttävästä pervoilusta ja arvostelevista katseista mitä saunoissa kuulemma esiintyy yhtenään (niiden mukaan jotka eivät sinne tohdi itse tulla), mutta meikä ainakin saunoo ilolla ja riemulla lähes millä hyvänsä porukalla.
Olen ollut saunassa ainakin:
- Luonnonsuojelijoiden kanssa helsinkiläisillä luontotaloilla meren äärellä Harakassa ja Meriharjussa
- Vanhojen tehtaiden isoissa laitosmaisissa työntekijöiden saunoissa, joista tosin moni ei enää lämpiä
- Naistensaunoissa uimahalleissa ja maauimaloissa, esim. Helsingin Yrjönkadulla, missä uidaankin alasti
- Poikain saunaseurassa
- Työkaverien kanssa
- Lasten ja aikuisten kanssa tyylikkään modernissa kaupunkisaunassa Töölön kattojen yllä
- Pilkkopimeässä, kuuman kivikasan ympärille rakennetussa majasaunassa Suomen ainoan vuonon rannalla
- Telttasaunassa vieraassa humaltuneessa pihafestariseurassa omenapuiden alla
- Hylätyn ja sittemmin vallatun teatterin saunassa punkkarien kanssa
- Vanhan kirkon ullakkosaunan rauhassa
- Puusaunassa äidin kanssa
- Helsingin Kallion yllä saunassa ja katolla allasbileissä puhalletuissa muovialtaissa
- Kaverien kerrostalojen saunoissa ja uima-altaallakin
- Tuttujen omakotitalojen erilaisissa vaatimattomissa ja prameissa saunoissa ja saunaosastoissa
- Talkoovoimin rakennetun yhteisöpihasaunan avajaisissa
- Jonkun vieraan firman rekkakuskien lepohuoneiston pienessä sähkösaunassa moottoritien varrella
- Suomenruotsalaisessa savusaunassa
- Kylpylän turkkilaisessa höyrysaunassa missä oli miehiä ja naisia ja tuoksui mintulle
- Eri ystävien monenlaisissa mökkisaunoissa, joissa ollaan uitu avannossa, kieritty hangessa tai nurmikolla tms
- Venäläisen uimahallin saunassa uikkarit päällä häveliäästi ja järjestyksessä
- Kansainvälisten primitivistihippien kanssa metsässä jurttasaunassa, yltäpäältä luonnonsavella valeltuna
- Baarin alakerran kabinetin saunassa osin tutulla bileporukalla
- Puusaunassa karussa luonnonkauniissa saaristossa missä tähtitaivas on huiman kirkas ja hiljaisuus huumaava
- Teatteriryhmän kanssa ahtaasti porealtaassa ja saunassa
- Oriveden opiston saunassa
- Helsingin Erottajan yllä kaari-ikkunasaunassa, mistä saattoi mahallaan maaten katsella ratikoita lumessa
- Kahden kaatuneen puun juurakoiden väliin rakennetussa festarisaunassa
- Mieheni kanssa kaksin, ja lasten synnyttyä koko perheen voimin kotitalon saunavuorossa
- Koiran kanssa monilla ylälauteilla
- Yksin pitkälläni ajatuksissani
Toisaalta yksin saunominenhan onkin ihan oma juttunsa!!
Ei se kysymys taidakaan olla siitä kenen kanssa uskaltaa/haluaa tai ei uskalla/halua saunoa, vaan siitä nauttiiko saunomisesta ylipäänsä. Suomalaisuuteen kai kuuluu että pitäisi tykätä saunoa. Mitä innokkaampi saunoja on, sitä vähemmän valikoi seuraansa. Sillä mittarilla suomalaisuuteni lienee oikein pesunkestävää, vaikka en muuten erityisesti kansallisudellani liehukaan. Buahahahaaaa! :D
Tässäpä joidenkin saunatunnelmaa:
Musta on ihanaa käydä kaikissa mahdollisissa erilaisissa saunoissa enkä ujostele sekasaunassakaan. Jos valikoi seuransa liian tarkkaan, jää helposti paitsi monista ihmeistä!
Ihminen on saunassa yleensä aidoimmillaan - tuttu tai vieras, nuori tai vanha, mies tai nainen tai jotain muuta! Jos on itse valmis riisumaan vaatteiden lisäksi egonsa niin voi odottaa sitä muiltakin ja kohdata kauniita alastomia ihmisiä myös henkisessä lämmössä. (Tätä todistaa muuten myös loistava dokkari Miesten Vuoro, joka kannattaa ehdottomasti etsiä katsottavaksi jostain jollei ole sitä nähnyt.)
Minusta saunominen on myös erityisen positiivinen osa suomalaisuutta, kaunis rituaali jonka harjoittamisesta ja jakamisesta voidaan syystä olla vähän jopa ylpeitä ja kansallistuntoisia.
En tiedä onko niin että me likinäköiset ollaan vaan onnellisen tiedottomia kaikesta väitetystä pöyristyttävästä pervoilusta ja arvostelevista katseista mitä saunoissa kuulemma esiintyy yhtenään (niiden mukaan jotka eivät sinne tohdi itse tulla), mutta meikä ainakin saunoo ilolla ja riemulla lähes millä hyvänsä porukalla.
Olen ollut saunassa ainakin:
- Luonnonsuojelijoiden kanssa helsinkiläisillä luontotaloilla meren äärellä Harakassa ja Meriharjussa
- Vanhojen tehtaiden isoissa laitosmaisissa työntekijöiden saunoissa, joista tosin moni ei enää lämpiä
- Naistensaunoissa uimahalleissa ja maauimaloissa, esim. Helsingin Yrjönkadulla, missä uidaankin alasti
- Poikain saunaseurassa
- Työkaverien kanssa
- Lasten ja aikuisten kanssa tyylikkään modernissa kaupunkisaunassa Töölön kattojen yllä
- Pilkkopimeässä, kuuman kivikasan ympärille rakennetussa majasaunassa Suomen ainoan vuonon rannalla
- Telttasaunassa vieraassa humaltuneessa pihafestariseurassa omenapuiden alla
- Hylätyn ja sittemmin vallatun teatterin saunassa punkkarien kanssa
- Vanhan kirkon ullakkosaunan rauhassa
- Puusaunassa äidin kanssa
- Helsingin Kallion yllä saunassa ja katolla allasbileissä puhalletuissa muovialtaissa
- Kaverien kerrostalojen saunoissa ja uima-altaallakin
- Tuttujen omakotitalojen erilaisissa vaatimattomissa ja prameissa saunoissa ja saunaosastoissa
- Talkoovoimin rakennetun yhteisöpihasaunan avajaisissa
- Jonkun vieraan firman rekkakuskien lepohuoneiston pienessä sähkösaunassa moottoritien varrella
- Suomenruotsalaisessa savusaunassa
- Kylpylän turkkilaisessa höyrysaunassa missä oli miehiä ja naisia ja tuoksui mintulle
- Eri ystävien monenlaisissa mökkisaunoissa, joissa ollaan uitu avannossa, kieritty hangessa tai nurmikolla tms
- Venäläisen uimahallin saunassa uikkarit päällä häveliäästi ja järjestyksessä
- Kansainvälisten primitivistihippien kanssa metsässä jurttasaunassa, yltäpäältä luonnonsavella valeltuna
- Baarin alakerran kabinetin saunassa osin tutulla bileporukalla
- Puusaunassa karussa luonnonkauniissa saaristossa missä tähtitaivas on huiman kirkas ja hiljaisuus huumaava
- Teatteriryhmän kanssa ahtaasti porealtaassa ja saunassa
- Oriveden opiston saunassa
- Helsingin Erottajan yllä kaari-ikkunasaunassa, mistä saattoi mahallaan maaten katsella ratikoita lumessa
- Kahden kaatuneen puun juurakoiden väliin rakennetussa festarisaunassa
- Mieheni kanssa kaksin, ja lasten synnyttyä koko perheen voimin kotitalon saunavuorossa
- Koiran kanssa monilla ylälauteilla
- Yksin pitkälläni ajatuksissani
Toisaalta yksin saunominenhan onkin ihan oma juttunsa!!
Ei se kysymys taidakaan olla siitä kenen kanssa uskaltaa/haluaa tai ei uskalla/halua saunoa, vaan siitä nauttiiko saunomisesta ylipäänsä. Suomalaisuuteen kai kuuluu että pitäisi tykätä saunoa. Mitä innokkaampi saunoja on, sitä vähemmän valikoi seuraansa. Sillä mittarilla suomalaisuuteni lienee oikein pesunkestävää, vaikka en muuten erityisesti kansallisudellani liehukaan. Buahahahaaaa! :D
Tässäpä joidenkin saunatunnelmaa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti